Salon kaupunki

Elektroniikkateollisuudestaan tunnettu Salon kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomessa hyvin kulkuyhteyksien päässä suurista kaupungeista. Suhteessa Suomen väkilukuun Salo on yksi maamme kansainvälisimpiä kaupunkeja.

Tietoa Salon kaupungista

Perustettu	1960
Väestö	25 194 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	144,00 km2
Maapinta-ala	143,29 km2
Vesipinta-ala	0,71 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	175 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	17,00 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,60 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Matti Rasila
Kotisivut	www.salo.fi
Sähköposti	salo@salo.fi

Salon sijainti

Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta

Salon historia

Salon asuttivat kivikauden ihmiset

Salo on ikivanha kauppa- ja asuinpaikka. Ihminen saapui Saloon heti kun mäenhuippuja alkoi pilkistää vedestä 7 000 vuotta sitten. Salosta on löydetty merkkejä asumisesta kivikaudelta, pronssikaudelta ja rautakaudelta.

Pronssikautisesta asutuksesta kertovat komeat hautaröykkiöt. Salon Isossakylässä on jälkiä rautakauden asutuksesta ja elinkeinoista: metsästyksestä, kalastuksesta, kaupankäynnistä sekä uudesta elinkeinosta, maanviljelystä.

Salo kehittyi kulkuteiden risteykseen kaupan ja palvelujen keskukseksi. Sijainti meritien päässä ja kahden muinaistien, Suuren rantatien ja Hiidentien risteyksessä oli edullinen. Salon seudun komeat kivikirkot kertovat alueen vauraudesta ja rakentajien taidosta.

Salon nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuodelta 1325 peräisin olevassa Turun Tuomiokirkon Mustassa Kirjassa. Salo oli tuohon aikaan Uskelan kirkkopitäjän kappelina.

Yhteisö kasvoi kaupan, teollisuuden ja liikenneyhteyksien ansiosta

Salon tukevaa asemaa kauppapaikkana osoittavat 1300-luvulla rakennettu Salon silta, krouvi ja markkinapaikka, nykyinen tori. Krouvin ympärille kerääntyi aikanaan kauppiaita ja käsityöläisiä, joista Krouvissa 1680-luvulla asunut seppä Lauri tunnetaan Salon ensimmäisenä asukkaana.

Salon markkinoita on vietetty jo 1700-luvulta lähtien. Ensimmäiset kauppiaat aloittivat toimintansa Salossa 1800-luvun alussa. Keisari Aleksanteri III julisti vuosisatoja vanhan kauppapaikan kauppalaksi vuonna 1887, mutta heti perustamisensa jälkeen Salo paloi.

Nuori kauppala lähti tuhoisan tulipalon jälkeen ripeään kasvuun. Kaupankäynti kasvoi ja syntyi uutta teollisuutta. Purjelaivat väistyivät höyrylaivojen ilmestyttyä Saloon 1850-luvulla. Joen madaltuminen kuitenkin tyrehdytti laivaliikenteen. Rautatie valmistui vuonna 1899, ja myös maantieyhteydet kohenivat sekä kaupunkeihin että ympäröivälle maaseudulle. Teollisuus ja liikenneyhteydet toivat uusia asukkaita.

Salon kauppalasta tuli itsenäinen kunta vuonna 1891.

Salosta tulee kaupunki

Saloon syntyi kasvukauden voimistuessa varsinaisia teollisuuslaitoksia käsityöverstaiden rinnalle. Rautatien valmistuminen sai Leinon veljekset vuonna 1901 siirtämään viskuutehtaansa Saloon. Tekstiili- ja elintarviketuotannolla oli niinikään tärkeä osa Salon elinkeinoelämässä. Vuonna 1928 aloittanut Nordell & Koskisen radioliike sai nimekseen Salora, jonka toiminta oli alkusysäys myöhemmälle Salon elektroniikkateollisuudelle.

Salon kauppala oli ahdas. Vuonna 1932 toteutetun ensimmäisen alueliitoksen yhteydessä Saloon liitettiin osia Halikosta ja Uskelasta. Uskelan kunnan liityttyä Saloon vuonna 1967 Salon kaupungin mahdollisuudet kehittyä muuttuivat olennaisesti.

Salon kauppala kehittyi vääjäämättä kaupunkimaiseksi yhteisöksi. Sitkeä haave Salon saamiseksi oikeaksi kaupungiksi toteutui 1. tammikuuta 1960, jolloin Salo sai kaupunkioikeudet.